Raatihuonenkatu 4 - Uno Axel Fleege

Uno Axel Fleege

Kaupunginlääkäri

(s.1870 - k.1922)

Tämän tontin ensimmäinen omistaja oli kaupungin isänä pidetty aatelismies, superkargööri Petter Johan Bladh, jonka nimeä kantava suuri valkoinen kauppiastalo on kulman takana Cneiffinpolulla. Herra Bladhin tiluksiin kuului myös tämä Raatihuoneenkatu neljän tontti, johon rakennutettiin suuri kaksikerroksinen talo hänen pojalleen Johan Wilhelm Bladhille.

Isä-Bladhin talo on nykyään kauniisti entisöity ja toimii kaupungin kulttuurikeskuksena. Tässä sijainneelle talolle sen sijaan kävi huonommin. Kun kiinteistö oli siirtynyt tuomari Germund Gustaf Aminoffin perheen haltuun, se paloi eräänä elokuisena iltana vuonna 1878. Talon syttymissyistä on muutama teoria. On mahdollista, että tuli hyppäsi ensin syttyneestä naapurirakennuksesta, joka sijaitsi kadun toisella puolella osoitteessa Raatihuoneenkatu 1. Tai sitten kyseessä oli tuhopoltto. Tuomarin tytär Ebba Fredrika oli tuona iltana yksin kotona. Hän kertoi, että outo mies oli juossut heidän talonsa yläkerrasta ja kadonnut kadulle - ja hetkeä myöhemmin talo oli tulessa.

Pahaksi onneksi tuona iltana oli erityisen hyvä kalastuskeli ja kaupungin miesväki oli merellä silakanpyynnissä. Näin tuli sai edetä vapaasti ja molemmat kiinteistöt tuhoutuivat täysin. Postimestari Selim Sanfrid Sandman osti tontin ja rakensi sille tämän nykyisen talon vuonna 1879. Kaupunginlääkäri Uno Fleege asettui taloon vuonna 1909.

Toimelias ja sivistynyt kaupunginlääkäri

Uno Axel Fleege sai Kaskisten kaupunginlääkärin viran Venäjän keisarillisen senaatin nimityksellä vuonna 1905 ja oli tässä toimessa aina kuolemaansa asti vuoteen 1922. Hän asui tässä talossa vaimonsa Johannan ja kolmen tyttärensä kanssa. Lääkärinvastaanottoa hän piti toisessa kerroksessa.

Fleege syntyi Snappertunassa (nyk. Raasepori) Länsi- Uudellamaalla. Hän oli aktiivinen paikallispoliitikko ja oli vuodet 1907-1918 Kaskisten kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Hän oli kaupungin uskottu mies, ja saikin vuonna 1909 eniten ääniä kaikista ehdokkaista.

Yhdessä samalla kadulla sijaitsevan Wasa Bankin johtajan Herman Roschierin kanssa hän näki paljon vaivaa rautateiden ja kunnon sataman saamiseksi Kaskisiin. Tämä parivaljakko perusti vuonna 1914 myös erään Erikssonin kanssa oman sanomalehden nimeltä Kaskö Tidning.

Fleege kirjoitti 1.7.1914: "Uusi aika on koittanut Kaskisissa. Yksi oma sanomalehti on tarpeen, jotta meidät tiedetään ja jotta naapurikaupungin lehti Syd-Österbotten ei voi antaa paikkakunnaltamme vääriä ja halventavia tietoja." Riikinruotsalainen Eriksson kuitenkin yritti myydä lehden neljä vuotta myöhemmin läheisen Kristiinankaupungin lehtiväelle.

Fleege torppasi tämän kaappauksen, koska ei halunnut antaa omaa silmäteräänsä pahimman kilpailijan näppeihin. Juonitteleva Eriksson pelattiin ulos kuvioista ja Kaskö Tidning vakautettiin uuden päätoimittajan alaisuuteen. Fleege kynäili lehteen ahkerasti kotimaan politiikkaa ja alueellisia kysymyksiä käsitteleviä artikkeleita.

Uno Fleege oli innokas amatöörivalokuvaaja, ja hänen ansiostaan tuon ajan elämä paikkakunnalla on hyvin dokumentoitu. Tämä kauaskatseinen herra näki myös, että kaupungille tarvitaan oma museo. Fleege pani vireille sen perustamisen. Hänen ajatuksenaan oli koota historialliset esineet ja erityisesti Bladhin ajan jäämistöä yhdeksi kokoelmaksi vanhan kaupungintalon tiloihin.