Cneiffin kivi

Johan David Cneiff ja Cneiffin kivi

Johan David Cneiff

Johan David Cneiff (1722–1791) toimi Pohjanmaan lääninlampurina vuosina 1743–1766. Hänelle luovutettiin Herrmansin kruunutila käyttöön vuonna 1743, ja hän asui siellä aina kuolemaansa saakka vuonna 1791.

Perimätiedon mukaan Cneiff joutui luopumaan Herrmansin tilasta ilman korvausta, kun Kaskisten kaupunki perustettiin vuonna 1785. Tästä epäkiitollisuudesta katkeroituneena hänen kerrotaan kaivertaneen kivilohkareeseen kirouksen uudelle kaupungille.

Kirouksen mukaan Kaskisten kaupungin tuli sadan vuoden ajan kamppailla vaikeuksien kanssa eikä se siksi pääsisi kehittymään. Koska paikkakunnan asukkaat eivät osanneet lukea latinankielistä tekstiä, kirjoitukselle annettiin tämä merkitys.

Mitä todellisuudessa tapahtui

Cneiff ei kuitenkaan omistanut Herrmansin tilaa, vaan hän oli vuokrannut sen. Kun Kaskisten kaupunki perustettiin vuonna 1785, tila lahjoitettiin kaupungille.

Cneiff sai pitää pihatontin asuinrakennuksineen sekä puoli tynnyrinalaa peltoa humalan viljelyä varten. Hänellä oli oikeus asua tilalla elämänsä loppuun saakka, ja hänelle maksettiin myös korvausta maanviljelyksestä aiheutuneista kustannuksista.

Tarinan ytimessä oli todennäköisesti Cneiffin katkeroituminen siihen, että hän joutui keskeyttämään työn, johon oli kouluttautunut, eikä Pohjanmaan kansa juuri ymmärtänyt häntä.

Niin sanottu kirous

Cneiffin kirouksen arvoitus ratkesi noin vuonna 1860, kun saarnaaja Lars Vilhelm Schalin poisti kivestä jäkälän ja sammaleen. Näin esiin tuli 313 kirjainta ja numeroa.

Kyseessä ei ollut kirous, vaan Cneiffin oma elämäkerta. Lääninlampuri Cneiff kaiversi elämäntarinansa latinaksi kiveen vuonna 1784.

Tekstin ”obiit 1791” on todennäköisesti kaivertanut joku muu myöhemmin.

Cneiffin kivi

Cneiffin kivi sijaitsee Kotilammen virkistysalueelle johtavan tien vasemmalla puolella.