Raatihuoneenkatu 23 - Karl Fritiof Sundman

Karl Fritiof Sundman

Tähtitieteilijä ja matemaatikko

(s. 1873 - k. 1949)

Karl Fritiof Sundman syntyi Kaskisissa vuonna 1873 ja oli suomalainen tähtitieteilijä ja matemaatikko. Hän tuli vuonna 1912 kansainvälisen tiedeyhteisön tietoisuuteen keksittyään nk. "kolmen kappaleen probleemaan" liittyvän ratkaisun. Sundmanin ratkaisu on suomalaisen matematiikan historian tärkeimpiä saavutuksia, ja siitä myönnettiin Sundmanille Ranskan Tiedeakatemian Pontécoulant-palkinto. Sundmanin saavutusta pidettiin niin merkittävänä, että palkintosumma kaksinkertaistettiin tämän tapauksen kunniaksi.

Kaskislaiset olivat ylpeitä Karl Sundmanista, erityisesti koska hän ponnisti menestykseen verrattain köyhistä oloista. Karl Sundmanin isä, Johan Fritiof Sundman oli tullivahtimestari ja hänen äitinsä Adolfina Fredrika Rosenqvist piti kauppaa kotitalon pohjoispäädyssä. Vanhemmat toivoivat pojastaan kalastajaa. Karl oli kuitenkin heikko ja sairastelevainen lapsi. Hän oli innokas lukija ja jo nuoresta asti oli selvää, että hän tulee suuntautumaan akateemiselle uralle. Karl sai yksityisopetusta saadakseen opiskelupaikan Helsingistä, vaikka tämä oli hänen vanhemmilleen kova taloudellinen ponnistus.

Kerrotaan, että Karl oli pienenä poikana mennyt illalla ulkohuussiin ja siinä istuessaan tarkkaillut tähtitaivasta. Hän sai päähänsä piirrellä tähtiä ja niiden ratoja huussin seinään. Vanhemmat eivät kuitenkaan ymmärtäneet, että tässä oli nerokkaan matemaatikon varhaisia tieteellisiä muistiinpanoja. Poika sai kunnon selkäsaunan.

Kahdenkymmenen vuoden iässä Sundman pääsi Helsingin ruotsinkieliseen reaalilyseoon ja sai opinnot suoritettua rahan puutteesta huolimatta. Hän jatkoi opiskeluaan Helsingin yliopistossa ja valmistui maisteriksi 24 vuoden iässä. Opiskeluaikanaan hän työskenteli Helsingin yliopiston tähtitieteellisen observatorion assistenttina.

Sundman matkusti vuonna 1897 Pietariin tehdäkseen tutkimustyötä Pulkovon Observatoriossa. Sinne oli muutama vuosikymmen aiemmin rakennettu maailman suurin kaukoputki, mutta näistä hienoista puitteista huolimatta Karl Sundman painotti työskentelyään tähtitieteen teoreettiselle puolelle. Hänen pääasiallinen tutkimusaiheensa oli klassinen taivaanmekaniikka.

Sundman väitteli tohtoriksi 30-vuotiaana ja sai kamariherra Rosenbergin stipendin. Sen turvin hän työskenteli usean vuoden ajan merkittävimmissä saksalaisissa ja ranskalaisissa yliopistoissa.

Sundmanin varsinaiseksi asuinpaikaksi tuli Helsinki. Hänellä oli ensin dosentuuri ja lopulta hänet nimitettiin tähtitieteen professoriksi vuonna 1918. Tarina kertoo, että almanakan laatiminen oli hänen vastuullaan. Sieltä puuttui Harrin nimipäivä, eikä se käynyt laatuun, koska Karl Sundmanin pikkuveljen nimi oli Harry. Niinpä Sundman lisäsi almanakkaan Harrin nimipäivän tammikuun kuudenteen päivään - veljensä syntymäpäivän kohdalle.

Kaskinen oli aina Sundmanin sydäntä lähellä. Hän perusti tänne mm. paikkakunnan ensimmäisen kirjakaupan. Sundman rakensi itselleen kesähuvilan Kaskisten edustalla sijaitsevaan Eskilsön saareen. Kyläläiset kertoivat tarinoita siitä, miten professorin rakennusprojektissa oli täsmälleen laskettu, kuinka monta naulaa ja lautaa hommaan tarvitaan.

Sundman oli monin tavoin aikaansa edellä. Hän suunnitteli esimerkiksi analogisen tietokoneen, joka teki numeerisia laskelmia pienplaneettojen liikeradoista. Ensimmäisen maailmansodan takia tämä mielenkiintoinen hahmotelma painui arkistoon, eikä laitetta koskaan rakennettu.

Sundmanin mukaan on nimetty yksi kuun kraateri ja asteroidin 1424 nimi on Sundmania.

Sundman oli aikalaisten mukaan mukava työtoveri ja luotettu ystävä. Hän ei kuitenkaan pitänyt julkisuudesta, eikä pitänyt saavutuksistaan sen suurempaa meteliä.