Raatihuoneenkatu 46B - Onni Lauha

Onni Wilhelm Lauha

Räätäli

(s. 1902 - k. 1968)

Onni Wilhelm Lauha oli Kaskisten viimeisiä vanhan ajan räätäleitä. Hän asui ja piti liikettään tässä talossa. Ovi, joka aikanaan johti Onni Lauhan puotiin, on nykyään korvattu ikkunalla.

Tämän talon rakennutti viereisessä talossa alkoholiliikettä pitänyt Carl Daniel Renström tyttärelleen. Vuonna 1913 talo siirtyi majakanvartija John Ahlbergin haltuun. Hän remontoi sen nykyiseen ulkoasuunsa.

Käsityöläisyydellä on Kaskisissa pitkät perinteet. Kun kaupunki perustettiin vuonna 1785, toivottiin, että tänne tulisi enemmän käsityöammattien harjoittajia. Niinpä käsityöläisille säädettiin tiettyjä erityisoikeuksia. Lopulta heitä siunaantui paikkakunnalle suhteettoman paljon ja kilpailu asiakkaista oli kovaa. Kalastus oli monille kannattavampaa ja käsityöammatti jäi sivuelinkeinoksi.

Kaskisista löytyi räätälin lisäksi suutari, leipuri, teurastaja, puuseppä, maalari, kankaanvärjääjä, seppä ja muurari. Erikoisempiakin osaajia mahtui joukkoon, kuten hatun- ja peruukintekijä, kupariseppä, kaakeliuunin muurari, purjeenompelija, lasimestari ja satulaseppä.

Onnin liikkeessä oli vaatteiden lisäksi öljymaalauksia myynnissä. Onni Lauha oli innokas taidemaalari. Tämän talon lasikuisti oli hänen ateljeensa. Toinen Onnin rakas harrastus oli kilpasoutu, ja kilpailumatkat veivät häntä ympäri Suomea.

Onni meni 28-vuotiaana naimisiin kätilö Anni Sundströmin kanssa. Anni Lauha oli aina valmiina lähtöön, sillä tuleva isä saattoi koputtaa oveen vaikka keskellä yötä. Talvisin oli tapana, että isät hakivat Annin potkukelkalla synnytykseen. Anni nappasi vanerista tehdyn tarvikelaukkunsa mukaan ja hyppäsi kyytiin. Aina ei talvisäässä kulkeminen ollut helppoa ja kätilön paikalle saaminen ajoissa saattoi olla täpärällä.

Anni Lauhan aikoihin kätilöt saivat peruspalkkaa syntyneiden lasten määrästä riippumatta. Sata vuotta aiemmin kätilöiden asiat olivat huonommin. Kaskisissa syntyi verrattain vähän lapsia, ja synnyttäneiden äitien maksamat palkkiot jäivät pieniksi. Niinpä 1800-luvulla Kaskisten kätilöille annettiin kalastusoikeudet paremman leivän takaamiseksi. Siihen aikaan kaupungissa ei vielä ollut edes omaa lääkäriä. 1900-luvulla, jolloin Anni Lauha työskenteli, kaupungilla oli jo oma asiansa osaava lääkäri.

Anni työskenteli kätilönä vuodesta 1923 aina 1950-luvulle saakka. Hänen kätilölaukkunsa ja Onnin räätäliliikkeen kyltti ovat tallella Kaskisten Kotiseutumuseossa.