Raatihuoneenkatu 51 - Sune Mangs

Bengt Sune Mangs

Näyttelijä ja revyytaiteilija

(s. 1932 - k. 1994)

Sune Mangs oli näyttelijä ja revyytaiteilija. Hän syntyi Kaskisissa vuonna 1932. Täkäläiset tunsivat hänet ristimänimellä Bengt. Nimi Sune tuli uran ja Ruotsiin muuton myötä. Sunen isä Runar oli huonekalukauppias, ja äiti Edit oli kotiäiti. Mangsin huonekaluliike oli kaupungin ainoa. Tässä talossa oli myös huonekaluverstas. Verstaan puolella oli ilmeisesti kaupungin ainoa sähköhissi, jolla Sune ystävineen mielellään leikki.

Kesäisin Sune onki ja tienasi jokusen lantin myymällä kaloja. Kaskisten salmen vastarannalla Eskilsössä oli siihen aikaan Tervahovin tanssilava. Tänne tuli pelimanneja soittamaan, ja Sune tovereineen tienasi soutamalla tanssikansaa salmen poikki. Toisinaan taskumateilla varustautuneet asiakkaat olivat melkoisessa huppelissa. Kaskinen-Eskilsö lossiyhteys saatiin vasta 1980-luvulla, joten soutamista piisasi vielä seuraavillekin sukupolville.

Sune oli pieni ja sorja lapsena, mutta reippaat leikit, urheilu ja ahkera silakansyönti vankensivat häntä. Sota-aikana oli pulaa ruuasta ja yksi konsti kunnon särpimen saantiin oli pyöräillä Kalarantaan, kun kalastajat saapuivat mereltä tuoreen silakkasaaliin kanssa. Kalat punnittiin ja nuoret saivat itse putsata kalansa ennen kuin ne käärittiin sanomalehteen.

Kesken sotavuosien Sunen vanhemmat erosivat. Kahdeksanvuotias Sune muutti äitinsä ja sisarustensa kanssa Tukholmaan. Jo silloin Sune tiesi, että hän haluaisi viihdealalle, koska oli katsellut Ohukaista ja Paksukaista sekä Charlie Chaplinin elokuvia Kaskisten Bio Espis - teatterissa.

Vaikka Sune muuttikin Ruotsiin, siteet Kaskisiin säilyivät. Hän vietti saarella kesälomansa, ja matkusteli muutenkin isän ja äidin kotien väliä. Uudet Tukholman toverit kutsuivat Sunea arvostaen "suomalaiseksi", sillä suomalaisten pärjääminen sodassa Venäjää vastaan oli sikäläisten nuorten mielestä kova juttu. Sunen katu-uskottavuutta lisäsi myös se, että hän oli erinomainen veitsenheittäjä.

Armeijaan hän meni Raaseporin Dragsvikissa. Hänen ensimmäinen työnsä oli Landsteatern -seurueessa, joka kiersi esittämässä pienimuotoisia näytelmiä ja operetteja suomenruotsalaisilla paikkakunnilla.

Vuonna 1948 hän debytoi Chaplin-parodiassa eräällä tukholmalaisella näyttämöllä, joskin vielä amatöörinä. Samana vuonna hän aloitti näyttelijänopinnot, ja ensimmäinen työkeikka seurasi kahta vuotta myöhemmin Malmön lastenteatterissa Peppi Pitkätossun Tommina.

Sune Mangsista tuli tunnettu Ruotsissa myös revyy-artistina ja yhteistyöstään Povel Ramelin, Beppe Wolgersin ja Hagge Geigertin kanssa. Useat roolit niin Ruotsin kuin Suomen teatterilavoilla tekivät hänestä kansan rakastaman näyttelijän. Ruotsalaiskatsojille hän on tuttu lukuisista rooleistaan TV-sarjoissa aina 1990-luvulle saakka.

Uransa viimeisen kymmenen vuoden aikana hän teki kriitikkojen ylistämiä elokuvarooleja sellaisissa suurtuotannoissa kuin Ingmar Bergmanin Fanny ja Alexander, sekä islantilaisen Gunnlaugssonin elokuvassa In the Shadow of the Raven.

Sune Mangs oli myös verraton humoristinen kuplettilaulaja. Hänen bravuurinumeroitaan olivat: "Någonting att äta – någonting att dricka", "Det ordnar sig alltid" ja "Härligt härligt härligt, men farligt, farligt". Hän julkaisi jopa oman kuplettilevyn vuonna 1980.

Mangs teki tiivisti töitä rakastamansa näyttelijäntyön parissa aina kuolemaansa saakka. Astrid Lindgrenin Marikki oli Mangsin viimeinen rooli. Hän tuupertui kesken esityksen Tukholman Göta Lejon - teatterissa. Seuraavana uudenvuodenaattona ja 61-vuotissyntymäpäivänään hän menehtyi sydäninfarktiin.