Raatihuoneenkatu 3 - Helga Söderström

Helga Söderström

Kuvataiteilija ja opettaja

( s. 1849 - k. 1936 )

Tämä talo kuuluu kaupungin vanhimpiin ja on ollut tällä paikalla jo vuodesta 1785. Vuosisatojen aikana sillä on ollut monta omistajaa ja sen muotokin on muuttunut vuosien varrella.

Yksi omistajista oli varakas laivanvarustaja Carl Jakob Grönberg, joka osti talon vuonna 1838 ja yhdisti tilukset viereisen Raatihuoneenkatu 1:ssä sijainneen tontin kanssa. Hän rakennutti naapuritontille komean kuudentoista huoneen kauppiastalon. Näillä kahdella tontilla oli tuolloin kokonaista yhdeksän rakennusta. Tässä Raatihuoneenkatu kolmen talossa Grönbergillä oli muutaman vuoden ajan paloviinatislaamo. Hänellä oli myös fajanssitehdas (fajanssi= posliinin kaltainen keraaminen materiaali) sekä tupakkatehdas, joskaan ne eivät sijainneet tällä tontilla.

Kuvataiteilija ja opettaja Helga Söderströmin isä Olof Fredrik osti molemmat talot vuonna 1860, mutta pahaksi onneksi suurempi kauppiastalo paloi vuonna 1878 maan tasalle. Se on suuri menetys ja talon komeutta voi vaan kuvitella, kun katsoo tontin kokoa.

Helgan isä Olof Fredrik Söderström asui alun perin Benvikissä ja oli ammatiltaan Mustasaaren eteläisen kihlakunnan kruununvouti eli nykykielellä korkea poliisivirkamies, veronkantomies, syyttäjä ja ulosottomies. Helgan äiti Agnes Julia Viktoria Kullberg oli puolestaan ollut hovineitinä Tukholmassa.

Helga-tyttärelle annettiin hyvät mahdollisuudet koulunkäyntiin ja opiskeluun. 22-vuoden iässä Helga lähti Suomen ainoaan taidekorkeakouluun eli Taideyhdistyksen piirustuskouluun Helsinkiin. Nykyään tämä koulu tunnetaan Kuvataideakatemian nimellä.

Tuohon aikaan piirustuskouluun oli pääsy vain sellaisilla naisilla, joiden vanhemmat olivat jollakin tapaa merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa. Kuvataidetta pidettiin myös hienolle neidille sopivana alana. Tämän käytännön kääntöpuoli oli se, että tuon ajat lahjakkaat naistaiteilijat, kuten Helene Schjerfbeck, saivat kuulla miepuolisten kollegojen ivaa "maalaavista mamselleista".

1850-80 luvulla, ennen kuin Pariisi tuli muotiin, lupaavimmat oppilaat lähetettiin jatko-opintoihin Saksaan, Düsseldorfin akatemiaan. Helga lukeutui heihin. Hän imi Saksassa vaikutteita siellä vallalla olleesta kansallisromanttisesta tyylisuuntauksesta Düsseldorfin koulukunnasta, jolle on tyypillistä dramaattiset ja yksityiskohtaiset maisema-aiheet ja maisemaan istutetut vertauskuvalliset tai uskonnolliset aiheet.

Helga Söderströmin maisemamaalaukset saivat hyvän vastaanoton Suomen taidepiireissä ja hän osallistui töillään aktiivisesti eri näyttelyihin. Nykyään hänen piirustuksiaan voi käydä ihailemassa Kaskisten kotiseutumuseossa. Maalauksia on Pohjanmaan museon kokoelmissa. Hän teki myös pitkään töitä piirustuksen opettajana ja muissa opetustehtävissä ympäri Suomea.

Isä Olof Fredrikin kuoltua vuonna 1904 Helga ja hänen sisarensa Agnes Blomstedt perivät tämän tilukset. Sisarukset uudistivat ja laajensivat Raatihuoneekatu kolmessa olleen pienen talon. He myivät viereisen tulipalon jäljiltä tyhjäksi jääneen tontin. Agnes-sisar jäi nuorena leskeksi. Hänen puolisonsa pormestari Robert Wilhelm Blomstedt kuoli vasta kolmen avioliittovuoden jälkeen. Niinpä sisarukset asuivat talossa yhdessä. Lisätienestien saamiseksi he vuokrasivat mankeliaan tuntitaksalla sitä tarvitseville.